Ka tïmata te whiriwhiri körero mö te Rautaki Reo
12 Maehe 2003 He Pänui Päpäho
Ka tïmata te whiriwhiri körero mö te Rautaki Reo Mäori
Tënei ka
akiaki a Parekura Horomia, Minita mö ngä Take Mäori, i ngä
whänau, i ngä hapü, i ngä iwi me ngä hapori Mäori o te motu
kia whaiwähi mai ki ngä whiriwhiringa körero mö te pukapuka
e kïia nei ‘He Moemoeä Ngätahi mö te Reo Mäori’. E whai ana
te Käwanatanga ki te whakatutuki i ana kawenga hei whakaora
ake i te reo.
Koianei te kupu a Parekura Horomia i tana whakatüwheratanga i ngä whiriwhiringa körero mä te tuku i te pukapuka whiriwhiri e kïia nei ‘He Moemoeä Ngätahi mö te Reo Mäori’ i tënei ata i Te Papaioea.
Hei tä Parekura Horomia, e ü ana te Käwanatanga ki te mahi tahi ki ngä whänau, ki ngä hapü, ki ngä iwi me ngä hapori Mäori hei whakatairanga i te körerotanga o te reo Mäori.
“Ko te reo Mäori te pütake o ngä tikanga Mäori. He tino mea nui tonu hoki te reo mö ngä tängata katoa o Aotearoa nö te mea koia te pütake o te tuakiri motuhake o Aotearoa”.
Hei täna, kua roa a Te Puni Kökiri e whakahou ana i te rautaki, ä, hei äkuanei ka tïmata ëtahi hui ä-rohe ki te whiriwhiri körero mö te ahunga me ngä whäinga o te rautaki e aro pai ai ënei ki ö te iwi.
“E whakapono ana au, he mahi ä te Käwanatanga hei whakatairanga i te reo Mäori, heoi me riro mä ngä hapori tonu te whakaoranga ake o te reo e ärahi, ka tika. Kei te tü kë he kaupapa reo i ngä kainga o te motu, i ngä höro, i ngä karaati, i ngä papa täkaro, i wähi kë hoki i runga i te whakapau kaha a ngä hapori ki te whakapiki i tö rätau reo”.
“Ka riro mä ngä whiriwhiringa körero e tohu he aha ngä mahi mä te Käwanatanga, he aha hoki ngä mahi mä te Mäori e taea ai te whakakotahi, te whakaahu hoki i ä tatau rauemi hei painga mö te reo Mäori, mō ngä hapori Mäori me te motu whänui tonu”.
ENDS